Järjestyksenvalvoja vs vartija – mitä eroa niillä oikeasti on?
Järjestyksenvalvoja vai vartija? Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, kun ravintola tai tapahtumanjärjestäjä etsii turvallisuuspalveluita. Monille asiakkaalle järjestyksenvalvoja ja vartija kuulostavat samalta asialta. Molemmat liittyvät turvallisuuteen, molemmat näkyvät tapahtumissa ja kiinteistöissä, mutta todellisuudessa kyse on kahdesta eri roolista, eri valtuuksilla ja eri käyttötarkoituksilla.
Väärä valinta voi johtaa lain rikkomiseen, vakuutusongelmiin tai viranomaisten puuttumiseen toimintaan. Tässä blogissa selvitämme selkeästi, mikä on ero ja kumpi tarvitaan missäkin tilanteessa.
Mitä järjestyksenvalvoja tekee?
Järjestyksenvalvojan tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta yleisötilaisuuksissa, ravintoloissa ja julkisilla paikoilla ennaltaehkäisemällä rikoksia ja onnettomuuksia sekä puuttumalla häiriöihin, ohjaamalla asiakkaita, hoitamalla ensiapua ja tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa, toimien lain asettamissa rajoissa ja painottaen ensisijaisesti sovittelua ja neuvontaa
Järjestyksenvalvojan on noudatettava poliisin sekä pelastus- ja muiden viranomaisten toimivaltansa rajoissa antamia käskyjä ja määräyksiä.
Järjestyksenvalvojaksi saadaan asettaa vain henkilö, jolla on poliisin myöntämä voimassa oleva hyväksyminen järjestyksenvalvojaksi.
Järjestyksenvalvoja (JV) toimii yleisölle avoimissa tilaisuuksissa ja paikoissa, kuten:
ravintolat ja yökerhot
festivaalit ja konsertit
messut ja muut yleisötapahtumat
Järjestyksenvalvojan tehtävä on:
ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta
puuttua häiriöihin ja estää vaaratilanteet
ennaltaehkäistä rikoksia ja onnettomuuksia
Oleellista:
Järjestyksenvalvoja toimii poliisin hyväksymällä JV-kortilla ja hänellä on laissa määritellyt toimivaltuudet, joita muilla turvallisuushenkilöillä ei ole.
Mitä järjestyksenvalvoja saa tehdä?
Lainsäädännön perusteella järjestyksenvalvojalla on oikeus:
Rajoittaa tai estää pääsy tapahtumaan tai tilaan, jos siihen on laillinen peruste
Puuttua häiriökäyttäytymiseen ja poistaa henkilö alueelta tarvittaessa
Ottaa haltuun vaarallisia esineitä tai aineita, jotka voivat aiheuttaa riskin turvallisuudelle
Käyttää fyysistä voimaa vain viimeisenä keinona, ja silloinkin ainoastaan lain sallimissa rajoissa
Ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäilty, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Järjestyksenvalvoja saa ottaa kiinni myös sen, joka on viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava.
Kaikki toimenpiteet on toteutettava asiallisesti, turvallisesti ja tilanteeseen nähden oikeassa suhteessa, aina ensisijaisesti ennaltaehkäisten.
Mitä vartija tekee?
Vartijan tehtävänä on ennaltaehkäistä erityyppisiä turvallisuusriskejä ja huolehtia yleisestä turvallisuudesta. Tyypillisesti vartija suojaa asiakkaiden omaisuutta ja koskemattomuutta, vartija hoitaa myös henkilöiden kulunvalvontaa. Toisinaan vartija tekee turvatarkastuksia ja toimii palvelutehtävissä vastaten esimerkiksi postituksesta, arkistonhoidosta sekä vierailijoiden vastaanotosta ja ohjaamisesta.
Vartijalla on oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle tai poistaa hänet sieltä, jos:
henkilön voidaan hänen lausumiensa uhkausten tai muun käyttäytymisensä perusteella todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän vartioimisalueella olevaan omaisuuteen tai toimeksiantajan tai tämän palveluksessa olevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen tai on ilmeistä, ettei henkilöllä toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella ole oikeutta oleskella vartioimisalueella.
Jos vartija näkee rikoksen tai pakotilanteen, hänellä on oikeus ottaa rikoksentekijä kiinni. Tarvittaessa vartija voi käyttää tilanteessa vaadittavia voimakeinoja. Kiinniottotilanteessa vartija saa tarkastaa henkilön tavarat ja ottaa ne pois. Kiinniotettu henkilö ja hänen tavaransa on luovutettava heti poliisin haltuun.
Poikkeuksellisissa tulipalo- ja onnettomuustilanteissa vartija avustaa pelastushenkilökuntaa ja antaa ensiapua tarvittaessa.
Vartija työskentelee pääasiassa:
kiinteistöissä ja toimitiloissa
teollisuus- ja varastoalueilla
kaupoissa
suljetuilla tai puolijulkisilla alueilla
Vartijan tehtäviä ovat esimerkiksi:
omaisuuden ja alueen suojaaminen
kulunvalvonta
valvontakierrokset
hälytystehtävät ja ennaltaehkäisevä turvallisuustyö
rikoksen paljastaminen
Vartija ei ole järjestyksenvalvoja, eikä hänellä ole oikeutta toimia järjestyksenvalvojana yleisötilaisuuksissa ilman järjestyksenvalvojan kelpoisuutta.
On kuitenkin hyvä huomioida, että vartijalla ja järjestyksenvalvojalla on monilta osin samankaltaisia toimivaltuuksia, esimerkiksi kiinniotto-oikeus on molemmilla pitkälti samoin edellytyksin määritelty.
Mikä on PORA-järjestyksenvalvoja?
Jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää, alueen tai paikan tai kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi lisäksi antaa luvan asettaa järjestyksenvalvojia poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi:
terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia lukuun ottamatta terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteen haltijan hakemuksesta
Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta
työ- ja elinkeinotoimistoon työ- ja elinkeinotoimiston hakemuksesta
kauppakeskukseen kauppakeskuksen haltijan hakemuksesta
liikenneasemalle liikenneaseman haltijan hakemuksesta
satamaan sataman haltijan hakemuksesta
lentopaikkaan lentopaikan haltijan hakemuksesta
joukkoliikenteen kulkuneuvoon kulkuneuvon haltijan hakemuksesta tai kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) tarkoitettuun vastaanotto- ja järjestelykeskukseen keskuksen haltijan tai Maahanmuuttoviraston hakemuksesta. (Finlex)
PORA-järjestyksenvalvoja tarkoittaa poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetettua järjestyksenvalvojaa.
He toimivat tyypillisesti esimerkiksi kauppakeskuksissa, joukkoliikenteessä ja muissa julkisissa ympäristöissä, joissa viranomainen on erikseen määritellyt järjestyksenvalvonnan tarpeen.
Merkittävä ero vartijaan tai tavanomaiseen järjestyksenvalvojaan on se, että PORA-järjestyksenvalvojalla tulee olla sekä vartijan että järjestyksenvalvojan kelpoisuudet ja luvat.
Lyhyesti: mikä on tärkein ero?
Selkein ja helpoin tapa ymmärtää ero:
Vartija vartioi kohdetta tai omaisuutta
järjestyksenvalvoja ylläpitää järjestystä kohteessa.
Vartijan työ keskittyy tiloihin ja omaisuuteen, kun taas järjestyksenvalvojan tehtävä on ihmisten, järjestyksen ja turvallisen asiakasympäristön hallinta.
