Asiakkaan känni ei ole järjestyksenvalvojan ongelma – vai onko?
Jokainen järjestyksenvalvoja on kohdannut tilanteen, jossa asiakkaan päihtymys muuttaa tavallisen illan ongelmalliseksi. Usein ajatellaan, että asiakkaan oma humalatila on hänen henkilökohtainen vastuunsa. Mutta entä silloin, kun päihteiden käyttö alkaa uhata sekä omaa että muiden turvallisuutta? Missä kulkee raja asiakkaan vastuun ja järjestyksenvalvojan velvollisuuksien välillä?
Päihtymys – suurin yksittäinen riski turvallisuusalalla
Tutkimusten mukaan valtaosa vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamista väkivaltatilanteista liittyy tavalla tai toisella alkoholiin tai muihin päihteisiin. Päihtynyt henkilö voi olla arvaamaton, aggressiivinen tai täysin toimintakyvytön. Järjestyksenvalvojalle tämä tarkoittaa usein nopeaa riskien arviointia ja tilanteen hallintaa, usein sekunneissa.
Alkoholi ei ole ongelma vain ravintolaympäristössä, kaikkialla muuallakin, kuten esimerkiksi julkisessa liikenteessä ja tapahtumissa päihteiden vaikutuksen alaiset henkilöt voivat vaarantaa sekä oman että muiden turvallisuuden esimerkiksi horjumalla juna aseman laiturilla, häiritsemällä muita ihmisiä tai ryhtymällä väkivaltaisiksi.
Asiakkaan vastuu vs. järjestyksenvalvojan velvollisuus
Periaatteessa asiakkaan päihtymys on hänen oma ongelmansa. Käytännössä järjestyksenvalvoja joutuu kuitenkin puuttumaan, sillä työtehtävien keskiössä on turvallisuuden takaaminen. Jos henkilö aiheuttaa häiriötä, vaarantaa muita tai itsensä, järjestyksenvalvojan on toimittava, oli kyse sitten paikalta poistamisesta, rauhoittelusta tai viranomaisen kutsumisesta paikalle.
Tähän velvollisuuteen liittyy myös tärkeä periaate: heittelejättö ei ole vaihtoehto. Päihtynyttä asiakasta ei voida jättää oman onnensa nojaan tilanteessa, jossa hän saattaa vaarantaa itsensä tai muut. Tämä tarkoittaa, että järjestyksenvalvojan on aina varmistettava, että tilanne hoidetaan loppuun asti, esimerkiksi saattamalla henkilö turvallisesti ulos, ohjaamalla hänet taksiin tai kutsumalla viranomaisapu paikalle.
Tästä syntyy paradoksi: asiakkaan valinta juoda liikaa muuttuu hetkessä järjestyksenvalvojan ongelmaksi ja vastuuksi.
Miksi tämä kuormittaa järjestyksenvalvojia?
Päihtyneiden kohtaaminen ei ole pelkästään fyysinen riski, vaan myös psyykkisesti kuormittavaa. Järjestyksenvalvojat joutuvat usein:
toimimaan tilanteissa, joissa aggressiivisuus ja väkivalta on todennäköistä
ottamaan vastaan loukkauksia, huutamista ja jopa sylkemistä
kantamaan vastuuta asiakkaan turvallisuudesta silloinkin, kun asiakas itse ei piittaa siitä
Tämä jatkuva paine lisää stressiä, työuupumuksen riskiä ja altistaa traumaattisille kokemuksille.
Voisiko ongelmaa ehkäistä?
On selvää, että järjestyksenvalvojat eivät voi yksin ratkaista päihteiden aiheuttamia ongelmia. Kuitenkin:
Ennaltaehkäisy (esim. tiukempi ikärajavalvonta, päihtyneiden sisäänpääsyn rajoittaminen) vähentää riskitilanteita.
Koulutus antaa järjestyksenvalvojille paremmat valmiudet kohdata aggressiivisia tai sekavia henkilöitä turvallisesti.
Työyhteisön ja esihenkilöiden tuki varmistaa, että työntekijä ei jää yksin kuormittavien tilanteiden kanssa.
Lopuksi – kenen ongelma se oikeasti on?
Asiakkaan känni ei ole järjestyksenvalvojan ongelma… ennen kuin siitä tulee kaikkien muiden ongelma. Turvallisuusalalla työskentelevät tietävät tämän paremmin kuin kukaan muu. Päihtynyt asiakas voi yhdellä teolla muuttaa tavallisen työvuoron hengenvaaralliseksi tilanteeksi.
Siksi voidaan sanoa, että vaikka vastuu päihtymyksestä kuuluu asiakkaalle, sen seuraukset päätyvät liian usein järjestyksenvalvojan harteille.
On tärkeää muistaa, että järjestyksenvalvojan työ ei ole mielivaltaista vallankäyttöä. Jokainen tilanne, jossa asiakasta pyydetään poistumaan alueelta, perustuu aina syyhyn, oli kyse sitten päihtymyksestä, häiriökäyttäytymisestä tai turvallisuusriskistä.
Jos järjestyksenvalvoja siis joskus pyytää sinua poistumaan, sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Päätöksen taustalla on aina vastuu turvallisuudesta sinun, muiden asiakkaiden ja koko ympäristön hyväksi.
